Vinttikoira makaa nurmella ja ohi kävelee valkoinen pieni koira.

Mahdollisuus käyttäytyä lajille ominaisesti – miksi pelkkä liikunta ei riitä?

Blogisarja: Koiran hyvinvoinnin tarvehierarkia

Tämä artikkeli on neljäs osa blogisarjasta, jossa tarkastelemme koiran hyvinvoinnin tarvehierarkian viittä tasoa erityisesti vinttikoiran näkökulmasta.

Sarjan osat

✅ Osa 1: Fysiologiset tarpeet

✅ Osa 2: Turvallisuuden tunne

✅ Osa 3: Sosiaaliset suhteet

✔️ Osa 4: Mahdollisuus käyttäytyä lajille ominaisesti (tämä artikkeli)

⏳ Osa 5: Positiiviset kokemukset


Hyvinvoiva koira tarvitsee ravintoa, lepoa, turvallisuutta ja läheisiä ihmissuhteita. Näiden lisäksi sillä täytyy olla mahdollisuus käyttäytyä tavalla, joka on sille luonnollista.

Lajityypillinen käyttäytyminen tarkoittaa käyttäytymistä, jota koira on evoluutionsa aikana kehittynyt tekemään. Haistelu, tutkiminen, leikkiminen, juokseminen, lepääminen ja ympäristön havainnointi eivät ole vain mukavaa ajanvietettä – ne ovat osa koiran hyvinvointia.

Kun koira saa toteuttaa näitä käyttäytymistarpeitaan, se voi käyttää sekä kehoaan että aivojaan sille luontaisella tavalla.

Mitä lajityypillinen käyttäytyminen tarkoittaa?

Kaikilla koirilla on synnynnäisiä käyttäytymistarpeita.

Niihin kuuluvat esimerkiksi:

  • ympäristön tutkiminen
  • haistelu
  • liikkuminen
  • lepo
  • leikkiminen
  • sosiaalinen vuorovaikutus
  • ongelmanratkaisu
  • uusien asioiden oppiminen.

Nykyaikaisen eläinten hyvinvointitutkimuksen mukaan hyvinvointi ei tarkoita pelkästään sitä, ettei eläin kärsi. Yhtä tärkeää on mahdollisuus toteuttaa luonnollista käyttäytymistä ja saada myönteisiä kokemuksia omassa ympäristössään.

Jos koira ei pääse toteuttamaan käyttäytymistarpeitaan, seurauksena voi olla turhautumista, stressiä tai ei-toivottua käyttäytymistä.

Mitä tämä tarkoittaa vinttikoiralle?

Vaikka kaikilla koirilla on samat perustarpeet, eri rotujen välillä on eroja siinä, millaiset käyttäytymismuodot korostuvat.

Vinttikoirat on jalostettu erityisesti havaitsemaan liikettä ja liikkumaan nopeasti. Ne tarkkailevat ympäristöään aktiivisesti ja monet nauttivat mahdollisuudesta juosta turvallisessa ympäristössä.

Toisaalta vinttikoirat tunnetaan myös levon arvostamisesta. Pitkät päiväunet eivät ole merkki laiskuudesta, vaan täysin normaalia käyttäytymistä.

Hyvinvoiva vinttikoira saa olla sekä aktiivinen että levätä silloin, kun sen elimistö sitä tarvitsee.

Haistelu on tärkeämpää kuin moni ajattelee

Vinttikoiria pidetään usein näköaistiin tukeutuvina koirina, mutta niiden hajuaisti on silti erittäin kehittynyt.

Kun koira pysähtyy haistelemaan, se ei vain "viivyttele". Se kerää tietoa ympäristöstään, muista eläimistä ja tapahtumista.

Tutkimuksissa on havaittu, että haisteluun perustuvat aktiviteetit voivat lisätä koiran hyvinvointia ja vähentää stressiä.

Siksi jokaisen ulkoilun ei tarvitse olla tehokas kävelylenkki. Joskus rauhallinen tutkiminen on koiralle arvokkaampaa kuin pitkä matka.

Juokseminen on vain yksi osa hyvinvointia

Moni ajattelee, että vinttikoiran tärkein tarve on päästä juoksemaan.

Juokseminen onkin monille vinttikoirille mieluisaa, mutta hyvinvointi ei rakennu pelkästään siitä.

Yhtä tärkeää on mahdollisuus:

  • tarkkailla ympäristöä
  • käyttää hajuaistia
  • tehdä omia valintoja turvallisesti
  • ratkaista pieniä ongelmia
  • levätä riittävästi
  • viettää aikaa oman ihmisen kanssa

Hyvinvointi syntyy monipuolisesta arjesta, jossa sekä keho että mieli saavat sopivasti tekemistä.

NAKU Dogwearin näkökulma

NAKU Dogwearissa uskomme, että hyvin suunnitellut varusteet tukevat koiran luonnollista käyttäytymistä.

Liian jäykkä tai huonosti istuva vaate voi rajoittaa liikkeitä ja tehdä ulkoilusta epämiellyttävää. Hyvin istuva vaate sen sijaan suojaa säältä ilman, että se estää koiraa liikkumasta, tutkimasta tai käyttämästä kehoaan luonnollisesti.

Meille koiran vaatteiden tärkein tehtävä on mahdollistaa aktiivinen ja miellyttävä ulkoilu myös silloin, kun sää olisi muuten koiralle epämukava.


Viisi tapaa tukea vinttikoiran lajityypillistä käyttäytymistä

1. Anna aikaa haistelulle

Kaikkien lenkkien ei tarvitse olla liikuntasuorituksia. Anna koiran välillä päättää tahti ja pysähtyä tutkimaan kiinnostavia hajuja.

2. Tarjoa mahdollisuus juosta turvallisesti

Aidattu koirapuisto tai muu turvallinen alue antaa monelle vinttikoiralle mahdollisuuden toteuttaa sille luontaista liikkumista.

3. Vaihtele ulkoilureittejä

Uudet hajut, maisemat ja alustat tarjoavat koiralle henkistä virikettä ilman, että liikunnan määrää tarvitsee lisätä.

4. Muista, että lepo kuuluu hyvinvointiin

Vinttikoiran pitkät päiväunet ovat normaalia palautumista. Hyvinvointi ei tarkoita jatkuvaa aktivointia.

5. Valitse varusteet, jotka eivät rajoita liikettä

Hyvin istuva vaate tai valjas mahdollistaa luonnollisen liikkumisen myös viileällä, tuulisella tai sateisella säällä.


Yhteenveto

Lajityypillinen käyttäytyminen on olennainen osa koiran hyvinvointia.

Hyvinvoiva vinttikoira tarvitsee mahdollisuuden liikkua, levätä, haistella, havainnoida ja tehdä omia valintojaan turvallisessa ympäristössä.

Kun nämä käyttäytymistarpeet yhdistyvät riittävään lepoon, turvallisuuden tunteeseen ja läheiseen suhteeseen omistajan kanssa, rakentuu vahva perusta kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille.

Hyvinvointi ei synny siitä, että koira tekee enemmän – vaan siitä, että se saa tehdä niitä asioita, joita varten koira on kehittynyt.


Seuraavaksi blogisarjassa

Positiiviset kokemukset – hyvinvoinnin korkein taso

Kun fysiologiset tarpeet täyttyvät, koira tuntee olonsa turvalliseksi, sillä on läheisiä sosiaalisia suhteita ja mahdollisuus käyttäytyä lajille ominaisesti, voidaan puhua hyvinvoinnin korkeimmasta tasosta: positiivisista kokemuksista.

Sarjan viimeisessä osassa tarkastelemme, miksi ilo, uteliaisuus, onnistumisen kokemukset ja myönteiset tunteet ovat paljon enemmän kuin "kiva lisä". Ne ovat olennainen osa kokonaisvaltaista hyvinvointia.


Lähteet

  • Mellor, D. J., Beausoleil, N. J., Littlewood, K. E. ym. (2020). The 2020 Five Domains Model: Including Human–Animal Interactions in Assessments of Animal Welfare. Animals, 10(10), 1870.
  • Horowitz, A. (2017). Being a Dog: Following the Dog into a World of Smell. Scribner.
  • Yeates, J. W. (2017). Animal Welfare in Veterinary Practice. Wiley-Blackwell.

 

- Laura

Takaisin blogiin