Koiran hyvinvointi koostuu muistakin tekijiöistä kuin ruoasta ja liikunnasta

Edellisessä blogikirjoituksessa Ei koirat ole ennenkään vaatteita käyttäneet pohdin sitä, miten ymmärryksemme koirien tarpeista on muuttunut viimeisten vuosikymmenten aikan. Nykyään tiedämme enemmän lämmönsäätelystä, palautumisesta, rotukohtaisista eroista sekä siitä, miten ympäristö vaikuttaa koiran kokemaan hyvinvointiin.   

Mutta mitä koiran hyvinvointi oikeastaan tarkoittaa?   

Moni ajattelee edelleen, että hyvinvoiva koira saa riittävästi ruokaa, vettä ja liikuntaa. Ne ovatkin hyvinvoinnin perusta — mutta eivät koko kuva.

Viime vuosina eläinten hyvinvointia tutkivat asiantuntijat ovat alkaneet tarkastella koirien tarpeita niin sanotun koiran tarvehierarkian kautta. Malli pohjautuu ihmisten tarpeita kuvaavaan Maslow'n tarvehierarkiaan, mutta se on sovellettu vastaamaan paremmin koirien todellisia tarpeita. Tutkimuksessa koirien hyvinvointi rakentuu useista toisiaan tukevista tasoista, joista jokainen on tärkeä hyvän elämän kannalta.

 

Hyvinvointi alkaa perustarpeista

Tarvehierarkian alimmalla tasolla ovat fysiologiset tarpeet.

Koiran täytyy saada:

• ravintoa
• vettä
• lepoa
• mahdollisuus palautumiseen
• sopiva kehon lämpötila

Nämä kuulostavat itsestään selviltä asioilta, mutta niiden merkitys on valtava. Jos koira palelee jatkuvasti, on yliväsynyt tai joutuu käyttämään paljon energiaa kehon lämpimänä pitämiseen, hyvinvoinnin perusta horjuu.

Tästä näkökulmasta myös vaatetus voidaan nähdä hyvinvoinnin tukemisena. Kyse ei ole muodista, vaan siitä, että koiran keho pystyy toimimaan mahdollisimman mukavasti erilaisissa olosuhteissa.

 

Turvallisuuden tunne on hyvinvointia

Kun perustarpeet täyttyvät, seuraavaksi korostuvat turvallisuuteen liittyvät tarpeet.

Turvallisuus ei tarkoita pelkästään sitä, ettei koira ole vaarassa. Se tarkoittaa myös ennakoitavaa arkea, tuttua ympäristöä ja tunnetta siitä, että maailma on ymmärrettävä paikka.

Moni koiranomistaja tunnistaa tilanteen, jossa koira rentoutuu välittömästi päästessään kotiin, omalle pedilleen tai tutulle lenkkipolulle. Turvallisuuden tunne näkyy usein juuri rentoutumisena.

 

Koira tarvitsee myös sosiaalisia suhteita

Koirat ovat sosiaalisia eläimiä. Niiden hyvinvointiin vaikuttavat merkittävästi suhteet sekä ihmisiin että monilla yksilöillä myös muihin koiriin. Tarvehierarkiamallissa sosiaaliset tarpeet muodostavat yhden tärkeän hyvinvoinnin osa-alueen.

Monelle koiralle tärkeimpiä hetkiä päivässä eivät ole ruokakupin äärellä vietetyt minuutit, vaan yhteinen aika oman ihmisen kanssa. Yhdessä lenkkeily, leikkiminen, harrastaminen ja arkeen osallistuminen ovat paljon enemmän kuin ajanvietettä. Ne ovat osa koiran hyvinvointia.

 

Lajityypillinen käyttäytyminen tukee koiran hyvinvointia

Mielenkiintoista kyllä, tutkimuksissa koirien tarpeisiin kuuluu myös mahdollisuus liikkua ja käyttää omaa kehoaan. Liikkuminen ei ole vain liikuntaa kunnon ylläpitämiseksi, vaan myös lajityypillisen käyttäytymisen toteuttamista.

Vinttikoiran kohdalla tämä voi tarkoittaa mahdollisuutta juosta. Noutajalla kantamista. Monilla roduilla nuuskimista, tutkimista ja ympäristön havainnointia. Hyvinvointi ei siis synny pelkästään siitä, että koira lepää mukavasti kotona. Se syntyy myös siitä, että koira saa olla koira.

 

Hyvinvointi näkyy arjessa

Moni meistä tunnistaa hyvinvoivan koiran melko helposti.

Se liikkuu rennosti.
Se palautuu hyvin.
Se on kiinnostunut ympäristöstään.
Se osallistuu mielellään yhteiseen tekemiseen.

Hyvinvointi ei yleensä ole yksi yksittäinen asia, vaan monen pienen tekijän summa.

Ehkä tärkein muutos viime vuosikymmenten aikana onkin ollut juuri tässä.

Emme enää kysy vain, pärjääkö koira.

Kysymme yhä useammin, miltä koirasta tuntuu.

Ja juuri se on hyvinvoinnin näkökulmasta oikea kysymys.

- Laura